osui ja upposi...

Aika harvoin mulle käy niin, että voin samaistua ihan satasella johonkin kappaleeseen. Mutta alla olevaan pystyn. Kuulin tän kipaleen vasta äskettäin. Ja itkuhan siinä pääsi. Olisin laittanut lyyrikat, mutta en löytänyt niitä. Kuunnelkaa sanoja... Jos mun mies osais laulaa, voisi hän hyvin toistaa nuo laulun sanat. "kun me ollaan lähekkäin, itket kasvot minuun päin, miksi kävi näin..."



Ja vaikka en lapsettomaksi enää itseäni voi tituulerata, tiivistyy tähän kappaleeseen lapsen saamisen vaikeus. Ne kysymykset joulupöydässä tai sukujuhlissa.... Tiedätte kyllä mitä tarkoitan.

Onko sulla joku kappale johon voit samaistua???

Huomenna on taas ilta häppeninkiä. Just nyt väsyttää niin sikana, että taidan katsoa vaatteet vasta huomenna.

Palataan viimeistään sunnuntaina!!



post signature

Ps. seuraavaksi jotain muuta kuin musaa...

Kommentit

  1. Jenni1. maaliskuuta 2013 klo 18.49

    Tää on tosi kaunis kappale. Silmät kostuvat tuossa kertosäkeessä väkisinkin. Se "miksi kävi näin?" kiteyttää niin paljon.

    Vaikka mun tunnelmaa vähän latisti se, että Arttu ei laula omasta tilanteestaan. Vaikka ei sillä väliä olekaan...mutta jotenkin on silti.

    Mulla on aina joku biisi kierroksissa ja sitä sitten kuuntelen kunnes kyllästyn :D nyt kierroksessa on Alicia Keyesin Girl on fire :)

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sinkkumutsi6. maaliskuuta 2013 klo 18.11

      Joku on kyllä tehnyt Artulle hyvän biisin. Ja toisaalta. Mistä me tiedetään ettei se laula omasta kokemuksesta (en tunne biisin taustoja). Suurin osa kun hiljenee lapsettomuudesta. Mutta ihana biisi anyway.

      Toi Alician kipale on kanssa hyvä. Ja Jesselle lämpenen kanssa. Ihan niinku aikasemmin hehkutinkin.

      Nyt toivottelen sulle jo hyvää uutta viikonloppua. Mä kun olen armottoman myöhässä näitten kommenttien kanssa :D

      Poista

Lähetä kommentti