yhdeksän

Niin monta vuotta sitten tein elämässäni jotain todella ainutlaatuista. Tuona lauantaina, lokakuun 22.päivä vuonna 2005, oli sumuista ja kovin syksyistä. Muistan kovan vesisateen, joka melkein sammutti juhlapaikan jätkänkynttilät. Muistan sen jännityksen, kun kävelin isäni käsipuolessa kohti alttaria ja häntä. Muistan komean sulhasen. Tuolloin minusta tuli vaimo.



Yhdeksään vuoteen on mahtunut ylä-ja alamäkiä. Viimeksi mainittuja enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Onneksi matkalle on sattunut myös huippuhetkiä, niistä mainitakseni herra kuus veen syntyminen, minityypin (=meille sijoitettu lapsi) liittyminen meidän perheeseen, vakituinen työpaikka, unelmien häämatka thaimaahan, amerikan matka, omakotitalon rakentaminen. Vaikka mitä! Seuraavat vuodet voisivat hyvinkin edetä vähän rauhallisemmalla temmolla. Juuri nyt on kaikki tosi hyvin ja tahdon vain nauttia!

Kiitos rakas näistä vuosista! Ensi vuonna juhlitaankin 10. hääpäivää. Sen kunniaksi olemme suunnittelemassa jotain reissua. Kohde on vielä avoinna. Toivon meille monia monia yhteisä hetkiä tulevaisuudessa.  Ja siellä kiikustuolissa :D


ps. kuvaksi oli pakko valita vähän rennomman puoleinen otos, muuten olisi postaus mennyt ihan liian siirappiseksi :)

Kommentit

  1. Onnea ja onnellisia vuosia!

    Hauska kuva! Varsinkin tuo taustalla hillitysti hirnuva ;)
    Me ei olla miehen kanssa muistettu hääpäiväämme viimeiseen kolmeen vuoteen, vasta jouluna ollaan mietitty, että oliko meillä hääpäivä marraskuussa. Taitaa olla ruuhkavuodet menossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos!! Ja toivon, että tulossa on monen monta onnellista vuotta!
      Me ollaan otettu hääpäivästä perinne. Että silloin viimeistään otetaan hetki kahden, jos ruuhkavuosien keskellä pääsee unohtumaan.

      Ps. repesin tolle hillitysti hirnuvalle :D

      Poista

Lähetä kommentti